sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Luukku 13: Lucian pullat / Lussekatter


Sisilialaisen Lucia-neidon tie Pohjolan valon kuningattareksi on pitkä. Lucian kunnioitus levisi Pohjoismaihin lähinnä Saksasta. Samalta seudulta levisi myös tapa tarjota sahramilla maustettuja Lucia-pullia.

Marttyyri Lucia
Lucia oli 200-luvun loppupuolella syntynyt ylhäisöperheen tytär. Lucian ollessa vielä nuori, hänen isänsä kuoli. Pian myös hänen äitinsäkin sairastui, mutta parani käytyään pyhän Agathan haudalla. Kiitokseksi Lucia päätti kääntyä kristinuskoon ja vannoi pysyvänsä neitsyenä koko ikänsä.

Katolilaisessa uskonnossa oli ennen uskonpuhdistusta paljon erilaisia pyhimyksiä, jota pyrittiin uskonpuhdistuksessa poistamaan. Monet kalenterivuoden juhlat ovat kuitenkin perua monista eri pyhimyksistä, jotka jollain tavalla olivat kokeneet jonkinlaisen ihmeen tai tehneet uroteon kristinuskon avulla. Marttyyrikuolemia oli paljon, kuten myös esim. Lucian tapauksessa.

Legendan mukaan Lucian silmät olivat kuvan kauniit. Lucia onkin silmäsairaiden, näkövammaisten ja sokeiden suojelija. Hänen symbolejaan ovat mm. miekka ja öljylamppu. 
Lucian nimi viittaa latinan sanaan lux eli valo.

Lucian kunnioitus levisi varhain sekä itään että lähteen. 1300-luvulla otettiin käyttöön 13.12 Lucian muistopäivä katolisen kirkon pyhimyskalenteriin. 

Suomenruotsalaisuuden symboli
Uskonpuhdistuksen jälkeen pyrittiin siis pääsemään eroon katolilaisista pyhimyksistä. Esim. Saksassa pyhä Nikolaus, jonka muistopäivää vietettiin 6.12, korvattiin valkoisiin puetulla enkelimäisellä lapsella. Tästä joululapsesta tuli Kristus-lapsen vertauskuva. Pyhällä Nikolauksella oli ollut seuranaan pukki. Lisäksi hänellä oli seuranaan pahoilaisolento, joka sai nimekseen "paholaiskissa", ruotsiksi "lussekatt". 1600- ja 1700-luvuilla levisi erityisesti Saksasta monia joulutapoja Ruotsiin. Länsi-Ruotsissa joululapsi yhdistettiin Lucianpäivän viettoon ja joululapselle annettiin pyhän Lucian nimi. Nykymuotoinen Lucian päivän vietto sai alkunsa Tukholmassa 1920-luvun lopulla. Suomessa Lucia-juhlaa on vietetty vuodesta 1949. Lucia on suomenruotsalaisen kulttuuri-identiteetin symboli ja ylläpitäjä.

Lucian pullat levisivät Saksasta Ruotsiin 1600-luvun loppupuolella. Sahramilla maustetut lussekatter-pullat leivotaan käänteisen S-kirjaimen muotoon ja koristellaan rusinoilla. Nykyisin näkyy kuitenkin paljon eri variaatioita Lucian pullasta.

Lussekatter

noin 40 pullaa

50g tuorehiivaa
150g voita
5dl maitoa
250g maitorahkaa
väh. ½ pussia sahramia
2dl sokeria
½tl suolaa
(1rkl kardemummaa)
n.17dl vehnäjauhoja

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää pehmeä voi, rahka, sokeri, sahrami ja suola. Alusta taikina jauhoilla ja anna kohota lämpimässä paikassa liinan alla 30-40min.

Pyörittele taikinasta ohuita sormenpaksuisia pitkoja, jotka ovat pituudeltaan noin 20cm. Rullaa pitkon päät kierteelle eri suuntiin, niin että pullasta tulee käänteisen S-kirjaimen muotoinen. Paina pullaan molempien päiden kierteen keskelle rusina. Rusinoita voi liottaa hetken vedessä, jotta ne eivät kärähdä uunissa. Anna pullian kohota vielä pellillä 20-30min.

Voitele kananmunalla.
Paista 225 asteisessa uunissa 5-10min.

Minä tein aika pieniä ja yksinkertaisia pullia. Lisäksi minulla ei ollut rusinoita, joten käytin kuivattuja karpaloita. =D Kardemumma ei kuulu alkuperäiseen ohjeeseen, mutta minä lisäsin sitä kuitenkin, koska se on yksi meidän perheen suosikkimausteista.  En kauheasti tykästynyt sahkarmin makuun, mutta kivan värin se pullille antaa. Sahramia myydään 0,5g pusseissa. Minä laitoin koko pussillisen taikinaan. Sahramia voi laittaa jopa kaksi pussillista. Ja sokeria voi lisätä aina 3dl asti, jos haluaa makeampia pullia. 

Vegaanit
Huomaa, että taikina ei sisällä kananmunaa, joten se soveltuu myös vegaaneille, jos maitona käytetään esim. kauramaitoa. Riisi- ja soijamaito passaavat myös hyvin, mutta ne ovat vähän voimakkaamman makuisia kuin kauramaito. Maitorahkan tilalla voi käyttää 1dl kasvikermaa.

Voiteluun voi käyttää esim. veden ja agar agar jauheen sekoitusta. Agar agaria ei tarvitse kuin vain vähän ripauttaa veteen. Pullat voi voidella myös ihan pelkällä vesi-sokeriliuoksella tai jättää voitelematta kokonaan. Tämäkin onnistuu, kuten ensimmäisestä kuvastani saattaa näkyä..


Osasta taikinasta tein perus korvapuusteja.
Osan sisälle levitin joululle maistuvaa kurpitsalevitettä.


Nam nam.

Lähde Lucia neidon historiaan kirjasta Taivaallista mannaa, Marja Tanhuanpää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti