Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Ja myöskin toista adventtia.
Itsenäisyypäivä on minulle tärkeä, sillä pappani taisteli sekä talvi- että jatkosodassa ja mummuni toimi lottana. Isäni isä kaatui juuri ennen isäni syntymää. Itsenäisyypäiväksi on ihana tehdä aina jotain sinivalkoisia leivonnaisia. Tänä vuonna tein nopeita bebe-leivoksia.
6kpl leivoksia
Pohja:
200g kaura-murotaikinaa
Täyte:
2dl maitoa
1pss blå band vanhanajan vaniljakastikejauhetta
Kuorrute:
n.1-1,5dl tomusokeria
n.2-3tl vettä
sinistä geeliväriä
nonparelleja
Kauli murotaikina, ota siitä ympyräpalasia ja painele pieniin voideltuihin leivosmuotteihin. Laita päälle palanen leivinpaperia ja paistokuulia tai kuivia herneitä. Paista pohjia 200 asteessa noin 20min.
Täytettä varten sekoita maito ja vaniljakastikejauhe. Anna turvota hetki jääkaapissa. Nosta täytettä paistuneen pohjan päälle.
Kuorrutetta varten sekoita tomusokerin joukkoon vettä teelusikallinen kerrallaan, kunnes seos on kiinteää mutta levitettävää. Värjää halutessasi ja nostele leivosten pinnalle.
Maamme-laulu
Maamme-laulun kirjoitti Johan Ludvig Runeberg ruotsiksi vuonna 1846 Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäiseksi runoksi, ja sen sävelsi Fredrik Pacius vuonna 1848.
Laulu esitettiin ensimmäistä kertaa 13. toukokuuta 1848 Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingin rajan tuntumassa. Viron kansallislaulussa (Mu isamaa, mu õnn ja rõõm) käytetään samaa säveltä. Myös liiviläisten kansallislaulussa Min izāmō on Maamme-laulun sävel.
Tekstin nykyisin käytettävä suomennos luetaan yleensä Paavo Cajanderin (1889) nimiin, mutta se pohjautuu suurimmaksi osaksi Julius Krohnin vuoden 1867 käännökseen.
Suomen lainsäädännössä ei ole mainintaa virallisesta kansallislaulusta, toisin kuin esimerkiksi Suomen lipusta ja vaakunasta.
Porilaisten marssi
Porilaisten marssi on suomalainen sotilasmarssi. Se on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 ja on myös Suomen tasavallan presidentin kunniamarssi. Marssin nimi viittaa Ruotsin vallan aikaiseen Porin rykmenttiin.
Porilaisten marssin säveltäjästä ei olla varmoja, mutta sävel on mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinoiden vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta. Suomenkieliset sanat ovat Vänrikki Stoolin tarinoiden vuoden 1889 suomennoksesta, joka on Paavo Cajanderin nimissä.
Marssin tai ainakin sen loppuosan säveltäjäksi on arveltu saksalaissyntyistä helsinkiläistä kapellimestaria ja urkuria Christian Fredric Kressiä (1767–1812). Historioitsija Tauno Perälän mukaan sävelmä on vielä vanhempi ja sen eräs versio esiintyy 1700-luvun suosituimman ruotsalaisen trubaduurin Carl Michael Bellmanin kokoelmissa. 1800-luvun puoliväliin asti kappale oli lähinnä näyttämömusiikkia ja muuntui vasta sen jälkeen varsinaiseksi sotilasmarssiksi.
Jääkärimarssi
Jääkärimarssi (Jääkärien marssi) on Jean Sibeliuksen säveltämä sotilasmarssi vuodelta 1917 suomalaisen jääkärin Heikki Nurmion (1887–1947) kirjoittamiin sanoihin. Jääkärimarssi sävellettiin alun perin mieskuorolle ja pianolle, ja Sibelius sovitti sen myöhemmin mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille.
Kauli murotaikina, ota siitä ympyräpalasia ja painele pieniin voideltuihin leivosmuotteihin. Laita päälle palanen leivinpaperia ja paistokuulia tai kuivia herneitä. Paista pohjia 200 asteessa noin 20min.
Täytettä varten sekoita maito ja vaniljakastikejauhe. Anna turvota hetki jääkaapissa. Nosta täytettä paistuneen pohjan päälle.
Kuorrutetta varten sekoita tomusokerin joukkoon vettä teelusikallinen kerrallaan, kunnes seos on kiinteää mutta levitettävää. Värjää halutessasi ja nostele leivosten pinnalle.
Maamme-laulu
Maamme-laulun kirjoitti Johan Ludvig Runeberg ruotsiksi vuonna 1846 Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäiseksi runoksi, ja sen sävelsi Fredrik Pacius vuonna 1848.
Laulu esitettiin ensimmäistä kertaa 13. toukokuuta 1848 Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingin rajan tuntumassa. Viron kansallislaulussa (Mu isamaa, mu õnn ja rõõm) käytetään samaa säveltä. Myös liiviläisten kansallislaulussa Min izāmō on Maamme-laulun sävel.
Tekstin nykyisin käytettävä suomennos luetaan yleensä Paavo Cajanderin (1889) nimiin, mutta se pohjautuu suurimmaksi osaksi Julius Krohnin vuoden 1867 käännökseen.
Suomen lainsäädännössä ei ole mainintaa virallisesta kansallislaulusta, toisin kuin esimerkiksi Suomen lipusta ja vaakunasta.
Porilaisten marssi
Porilaisten marssi on suomalainen sotilasmarssi. Se on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 ja on myös Suomen tasavallan presidentin kunniamarssi. Marssin nimi viittaa Ruotsin vallan aikaiseen Porin rykmenttiin.
Porilaisten marssin säveltäjästä ei olla varmoja, mutta sävel on mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinoiden vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta. Suomenkieliset sanat ovat Vänrikki Stoolin tarinoiden vuoden 1889 suomennoksesta, joka on Paavo Cajanderin nimissä.
Marssin tai ainakin sen loppuosan säveltäjäksi on arveltu saksalaissyntyistä helsinkiläistä kapellimestaria ja urkuria Christian Fredric Kressiä (1767–1812). Historioitsija Tauno Perälän mukaan sävelmä on vielä vanhempi ja sen eräs versio esiintyy 1700-luvun suosituimman ruotsalaisen trubaduurin Carl Michael Bellmanin kokoelmissa. 1800-luvun puoliväliin asti kappale oli lähinnä näyttämömusiikkia ja muuntui vasta sen jälkeen varsinaiseksi sotilasmarssiksi.
Jääkärimarssi
Jääkärimarssi (Jääkärien marssi) on Jean Sibeliuksen säveltämä sotilasmarssi vuodelta 1917 suomalaisen jääkärin Heikki Nurmion (1887–1947) kirjoittamiin sanoihin. Jääkärimarssi sävellettiin alun perin mieskuorolle ja pianolle, ja Sibelius sovitti sen myöhemmin mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille.
Kuorrutetta varten kannattaa tomusokeri laittaa kulhoon ja lisätä yksi teelusikallinen kerrallaan vettä, kunnes seos on paksua mutta juoksevaa.
Onnea 98-vuotialle itsenäiselle Suomelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti